Trampoliinivoimistelukilpailussa yhdessä sarjassa täytyy olla kymmenen erilaista liikettä. Liikkeitä erottavat seuraavat tekijät: volttien määrä, suunta (eteen- tai taaksepäin), kierteiden määrä ja niiden paikka liikkeessä sekä voltin asento. Asentoja on kolme: suorin vartaloin, taittaen ja kerien. Vaikka liikkeessä olisi kaksi volttia taaksepäin suorin vartaloin yhdellä kierteellä, voidaan liikkeet laskea eri liikkeiksi, jos toisessa kierre on ensimmäisessä voltissa ja toisessa kierre on jälkimmäisessä voltissa. Sivuvoltteja trampoliinivoimistelussa ei sallita.

Liikesymbolit

Kilpailukorttiin liikkeet merkitään symboleilla (englanniksi FIG numeric system). Ne ovat selkeä ja yhtenäinen tapa kirjoittaa liikkeet paperille. Kielimuuritkaan eivät haittaa ymmärtämistä.

Kuinka symbolit toimivat?  

1. Ensimmäiseksi kirjoitetaan neljäsosavolttien määrä. Täysi voltti on siis 4, tuplavoltti 8 ja esimerkiksi selälleenhyppy 1.

2. Seuraavaksi puolikierteiden määrä. Kierteet kirjoitetaan joka voltin kohdalla erikseen. Esimerkiksi jos kyseessä on tuplavoltti, täytyy kummankin voltin kierteet kirjoittaa erillisenä numerona.

3. Viimeisenä osana on asento, jota merkitään merkein / (suora), < (taitto) tai o (kerä).

Esimerkkejä

Taaksevoltti kerien merkitään seuraavasti: 4 - o (neljä neljäsosavolttia, ei yhtään kierrettä, keräasento)

Puolikierre vatsalleen kirjoitetaan näin: 1 1 /. (yksi neljäsosavoltti, puoli kierrettä, suora asento)

Half in half out taittaen : 8 1 1 < (kahdeksan neljäsosavolttia, ensimmäisessä voltissa puolikierre, toisessa puolikierre, asento taitossa)

Triffis half out taittaen : 12 - - 1 < (kaksitoista neljäsosavolttia, kahdessa ensimmäisessä voltissa ei kierteitä, kolmannessa puolikierre)

Symboleista ei suoraan näe, tehdäänkö liike eteen- vai taaksepäin. Yleensä sen voi kuitenkin päätellä esim. kierteiden määrästä, sillä taaksepäin liikkeissä tehdään yleensä täysiä kierteitä ja eteenpäin liikkeissä puolikkaita. Myös edellinen tai seuraava liike voi antaa viitteitä siitä, mikä liike tarkalleen on.

Puheessa sanoilla in ja out tarkoitetaan, missä voltissa kierre tehdään. In tarkoittaa ensimmäistä ja out viimeistä volttia. Jos voltteja on kolme ja kaikissa kierrettä, kierteet yleensä luetellaan järjestyksessä (full-full-full on kolmoisvoltti, jossa jokaisessa voltissa on yksi kierre). Keskimmäisestä voltista voi myös käyttää nimitystä middle.

Istumaanhypyssä volttia ei lasketa olevan lainkaan, eli myös sen vaikeusaste on 0. Muita vaikeusasteettomia, kilpailuissa sallittuja liikkeitä ovat kerähyppy, taittohyppy, haarataittohyppy sekä hyppy istumasta ylös.

 Vaikeusasteet

Trampoliinikilpailussa vaikeusaste lasketaan toisessa kilpailusarjassa ja mahdollisessa finaalissasarjassa. Senioreissa (FIG A –vaatimukset) myös ensimmäisellä kierroksella kahdesta liikkeestä lasketaan vaikeusaste.

Vaikeusasteen laskemiseen on selkeä kaava. Jokainen neljäsosavoltti tuo 0,1 pistettä. Jokainen kokonainen (360°) voltti tuo bonuspisteen 0,1. Jokainen puolikierre nostaa liikkeen vaikeusastetta 0,1 pisteellä. Säännöissä otetaan huomioon myös se, että taitto- ja suorat asennot ovat yleensä vaikeampia kuin keräasento. Jos volttipyörintää liikkeessä on 360-630°, saa liikkeestä 0,1 pistettä enemmän, jos liike on tehty taitossa tai suorana sekä ilman kierteitä. Jos taittaen tai suorana tehdyssä liikkeessä on volttipyörintää vähintään 720°, siitä saa asentobonusta 0,2 pistettä, oli liike kierteellinen tai kierteetön.

Esimerkkejä

Cody kerien. 5/4-volttia 5 x 0,1 pistettä + täydestä voltista 0,1 piste = 0,6 pistettä.

Barani suorin 4/4-volttia 4 x 0,1 pistettä + täydestä voltista 0,1 piste + puoli kierrettä 0,1 piste = 0,6 pistettä

Triffis half out taittaen 12/4-volttia 12 x 0,1 pistettä + 3 täydestä voltista 0,3 pistettä + puolikierre 0,1 pistettä + asentobonusta 0,2 = 1,8 pistettä

Kymmenen liikkeen sarjassa kaikkien liikkeiden vaikeusasteet lasketaan yhteen koko sarjan vaikeusasteeksi.

Vaikeimmat liikkeet

Trampoliinin huipulla kolmoisvoltit ja monikierteiset kaksoisvoltit ovat vaikeimpia kilpailuissa nähtäviä liikkeitä. Myös neloisvolttia on kilpailuissa yritetty ja monet huippuhyppääjät sen ovat varmasti harjoituksissa tehneet. Sen liittäminen sarjaan ei ilmeisesti kuitenkaan tällä hetkellä ole tarpeeksi helppoa, jotta sitä vielä näkisimme. Maailmalla on useita miehiä, jotka aloittavat sarjansa kolmella kolmoisvoltilla. Esim. olympiakilpailuissa naistenkin puolella lähes kaikki tekevät vähintään yhden kolmoisvoltin toisen ja finaalisarjansa alkuun. Miesten puolella miller on erittäin tyypillinen sarjan lopetus. Yksöisvoltteja ei maailman huipulla nähdä toisessa kilpailusarjassa, jossa jokaisen liikkeen vaikeusaste lasketaan.