Trampoliinivoimistelun historia

Trampoliinin kehitti yhdysvaltalainen liikuntatieteiden professori George Nissen, joka otti mallia trapetsitaiteilijoiden turvaverkosta. Hän teki ensimmäisen trampoliininsa prototyypin autotallissaan 1930-luvulla. Hän liitti yhteen puuvillakangasta metallikehikkoon joustavilla siteillä, ja näin trampoliini oli syntynyt.

Sana trampoliini on yhdistelmä sanoista "trampling" (pomppia) ja "board" (pöytä). Nämä yhteen liitettynä tulee sana trampoling ja lopuksi trampoline, josta suomalainen väännös trampoliini.

Trampoliiniurheilu kuvastaa keksijänsä mukaan vapautta, lentämistä ja avaruutta yhdistettynä täydelliseen lihashallintaan. Moninkertaiset voltit ja kierteet yhdistettynä lähes kahdeksanmetrisiin hyppyihin luovat upean urheilullisen kokonaisuuden.

Trampoliinia käytetään harjoitusvälineenä useissa eri lajeissa, kuten telinevoimistelussa, uimahypyissä sekä kumparelaskun kuivaharjoittelussa.

Virstanpylväät

Georges Nissen keksi trampoliinin yhdessä Larry Griswoldin kanssa. He loivat trampoliinivoimistelun perustan ensin apuharjoitteeksi tukemaan muita lajeja ja myöhemmin omaksi urheilumuodokseen.

Trampoliini oli kuntoiluväline innokkaille harrastajille. Välinettä käytettiin NASA:n avaruusohjelmassa painottomuuden harjoitteluun. Ensimmäiset Yhdysvaltojen mestaruuskisat järjestettiin 1948.

Ensimmäiset Pan-Amerikan kisat järjestettiin 1955. Trampoliini kotiutui Eurooppaan, missä innovaattorina oli sveitsiläinen Kurt Baechler. Skotlantiin perustettiin ensimmäisenä kansallinen liitto 1958.

Kansainvälinen trampoliiniliitto (FIT) perustettiin 4.3.1964 Frankfurt am Mainissa, Saksassa. Reine Schärer valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Muutamaa viikkoa myöhemmin pidettiin ensimmäiset MM-kisat Royal Albert Hallissa, Lontoossa. Voittajiksi selvisivät naisissa Judy Wills ja miehissä Dan Millmann, molemmat edustivat Yhdysvaltoja. Mukana oli heti 12 kansallista liittoa. Vuonna 1968 saksalainen Eric Kinzel valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi.

Tumbling (volttisarjat permannolla) ja minitrampoliini tulivat FIT:n kilpailuluokiksi. Ensimmäiset ikäluokkakilpailut järjestettiin (World Age Group). Trampoliiniurheilu alkoi Suomessa 1971, kun Niilo Tammi hankki ensimmäisen kilpatrampoliinin Turkuun ja perusti lajin erikoisseuran, Los Bombbolinoksen. Seuran kunniapuheenjohtajaksi valittiin Simo Salminen, tunnettu trampoliini- ja pellehyppääjä. Seuran toiminta kuitenkin kuihtui Tammen kuoleman myötä 1980-luvun alussa.

Maailmancup käynnistyi Ranskan Bois Colombessa, ja trampoliiniurheilu pääsi mukaan World Games –kisojen ohjelmaan. FIT julkaisi ensimmäisen tiedotuslehtensä, ja vuonna 1988 FIT hyväksyttiin olympiaperheeseen. Ruotsissa käynnistyi liittojohtoinen toiminta, ja Suomessa trampoliinivoimistelun uusi tuleminen alkoi 1989 Turun Sirkuksen aloitettua toimintansa.

Ensimmäiset (ja ainoat FIT:n alaiset) SM-kisat pidettiin 1995, sen jälkeen on kilpailtu ainoastaan epävirallisesti.

1990 USA:lainen Ron Froehlich valittiin FIT:n puheenjohtajaksi, ja syksyllä 1997 trampoliinivoimistelu hyväksyttiin olympialajiksi. 1.1.1999 FIT lopetti toimintansa ja sulautui osaksi kansainvälistä voimisteluliittoa (FIG), samalla trampoliinivoimistelu hyväksyttiin olympiaohjelmaan. Vuoden 2000 olympiakisoissa Sydneyssä voimisteli 24 urheilijaa (12 miestä ja 12 naista).

Trampoliiniurheilusta on tullut suosittua etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa. Huippuhyppääjiä tulee Venäjältä, Valko-Venäjältä, Saksasta, Espanjasta ja Skotlannista. Ruotsissa ja Tanskassa on Pohjoismaista eniten harrastajia. Suomessa harrastus on hyvässä kasvussa, ja lisenssiurheilijoiden määrä on noussut yli kahdensadan.